OC-System osallistuu eksoskeletoneita eli ulkoisia tukirankoja vertailevaan tutkimukseen
Tavoitteena on keventää työkuormaa tehtävissä, joissa käsiä joutuu pitämään pitkään ylhäällä. Tutkimuksessa koehenkilöt, kuten OC-Systemin maalarit, osallistuvat mittauksiin kesän aikana ja testaavat ulkoisen tukirangan hyötyjä. Mukaan mahtuu vielä muutama koehenkilö.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) käynnisti maaliskuussa tutkimusprojektin, jossa vertaillaan Suomessa tällä hetkellä markkinoilla olevia eksoskeletoneita. Eksoskeleton eli ulkoinen tukiranka on päälle puettava fyysistä työtä helpottava rakenne. Se keventää työkuormaa, kun kyseessä on esimerkiksi ylöspäin suuntautuva, pitkäaikainen työ, kuten varasto-, asennus- tai maalaustyö. Eksoskeletoneita on kehitetty pitkään, mutta niitä on ollut kaupallisilla markkinoilla vasta muutamia vuosia.
JAMK:n tutkimuksessa selvitetään uudentyyppisen tukirakenteen hyötyjä
– Aiemmat tutkimukset ovat olleet pieniä eikä niitä voi vertailla keskenään. Ei ole olemassa sellaista tutkimusta, jossa kaikkia Suomen markkinoilla olevia eksoskeletoneita olisi vertailtu. Haluamme selvittää, mikä niistä on käyttökelpoisin yläkätisessä työskentelyssä, JAMK:n vanhempi tutkija, projektin vastaava tutkija Juha-Pekka Kulmala kertoo.
Lihaskuormitus kevenee jopa neljänneksellä
On tärkeää, että laitteita testataan todellisessa työssä. Työsuojelurahaston rahoittama tutkimus alkaa laboratoriomittauksella, jossa koehenkilöiden työsuoritukset mitataan ilman eksoskeletonia ja sen kanssa. Projektin toisessa vaiheessa samat mittaukset toistetaan koehenkilöiden omilla työpaikoilla.
– Tässä kiinnostaa kaksi asiaa. Ensiksi, miten lihasaktiivisuus muuttuu ja väheneekö aktiivisuus eksoskeletonia käytettäessä? Toiseksi, muuttuuko liike ja suoritustekniikka tukirangan myötä? On aina hyvä kokeilla, miten laite soveltuu työtehtävään. Laboratoriossa tulokset voivat olla hyviä, mutta se, miten laite toimii aidossa työympäristössä, on aina tapauskohtaista, Kulmala sanoo.
Mitä eksoskeletonien hyödyistä sitten tiedetään tähän mennessä? Kulmalan mukaan laitteet vähentävät kuormitusta ja kuormitusperäisiä vaivoja ja vammoja.
– Aiemmissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia. Yläkätisessä työssä Skelex-eksoskeleton keventää lihaskuormitusta 15–25 % riippuen tutkimuksesta, työtehtävästä ja kevennyksen tasosta. Samantapaisia tuloksia odotetaan myös tässä tutkimuksessa muiden valmistajien tuotteilta, Kulmala kertoo.
Jatkossa pitkän aikavälin vaikutukset kiinnostavat tutkijaa. Ulkoiset tukirangat ovat niin uutta tekniikkaa, ettei seurantatutkimuksia ole vielä tehty.
Suunniteltu keventämään hartiatasolla tai sen yläpuolella tapahtuvaa työskentelyä
Kulmala arvelee, että suurin käyttäjäkunta eksoskeletoneilla on tällä hetkellä teollisuudessa. Hän ennustaa, että laitteiden käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Kenelle sitten eksoskeleton sopii ja kenelle ei? Keskeisin tekijä on tehtävän työn luonne.
– Laitteet on suunniteltu keventämään hartiatasolla tai sen yläpuolella tapahtuvaa työskentelyä. Jos työtehtävän tyyppi vaihtelee asennosta toiseen ja kädet ylhäällä -tyyppistä työskentelyä ole, laite voi olla tiellä. Myös henkilön koko voi olla rajoittava tekijä, Kulmala selittää.
Eksoskeletonit voivat toimia apuna muussakin. Toisessa työssään HUS:lla Kulmala tutkii kävelyä avustavaa eksoskeletonia.
– Osittain näissä ollaan prototyyppiasteella. Eksoskeletonit voivat tulevaisuudessa olla keventiminä töissä, joissa robotti ei korvaa ihmistä, Kulmala sanoo.
OC-System mukaan työturvallisuuden vuoksi
OC-System on yksi muutamasta yrityksestä, joka lähti mukaan JAMK:n tutkimusprojektiin. Tutkimukseen osallistuu OC-Systemiltä kolme maalaria, jotka tekevät juuri sellaista työtä, jossa eksoskeletonista voisi olla hyötyä.
– Tutkimukseen osallistumalla haluamme parantaa työturvallisuutta ja etsimme keinoja, joilla voidaan auttaa työntekijöitä, OC-Systemin toimitusjohtaja Riku Räisänen summaa.
Räisänen on huomannut esimerkiksi messuilla eksoskeletoneiden tulevan markkinoille ja aihe alkoi kiinnostaa. Hintaakaan hän ei pidä mahdottomana, sillä se on investointi työntekijöiden hyvinvointiin.
Tutkimusprojektin tuloksia odotellaan ensi vuoden kesäkuussa, jolloin projekti päättyy. Tutkimuksen tavoitteena on saada mukaan 12 koehenkilöä. Yksi yritys ja muutama koehenkilö mahtuisivat vielä mukaan.
Kuvat: JAMK